Millin eka serti!! (Ja miten sitä juhlistettiin...)

Sunnuntaina 6.6. Tollerimobiili lähti 9.02 Ruutanasta kohti Jämsän näyttelyä. Päivä oli aurinkoinen, muttei lainkaan lämmin silti. Pystytimme koirien häkit nurmikolle kentän reunaan. Annin piti siis esittää koirat täällä, mutta estyi sen tekemästä, joten hän oli erittäin ystävällisesti hommannut meille koiriensa kasvattajan Outin esittämään molemmat koirat, siis Millin ja Taikan. Heti alkuun näytti hyvältä, Outi sai Millin kulkemaan niin hienosti, että tuo lehmän värinen eläin unohti kokonaan mun olemassaolon! Se on jo historiallista. Pystyin käymään vessassa n. vartin reissun, eikä Millisilli inissyt lainkaan mun perään! :D

Koirien esiintyminen meinasi hiukan mennä päällekkän, kun walesit oli laitettu alkaamaan 11.30 ja juuri samoihin aikoihin Taika pääsi kehään. Walesikehässä pidettiin onnekkaasti juuri sillä hetkellä tauko, joten koirien esiintymisen väliin jäi jopa seisoskeluaikaa.

Mua jännitti lähinnä Millin esiintyminen. Meillä oli tuomarina Niemisen Kirsi, jolta Milli on n. vuosi sitten saanut H:n (perusteet lukevatkin tuossa blogin laidassa). Millihän on ollut aina liian "kevyt", ja nyt talven aikana on pyritty ruualla saamaan hiukan tukea massan kasvatukselle, jota on kyllä tapahtunut ihan itsekseenkin koiran vielä kehittyessä. Lisäksi Millillä on juuri ollut elämänsä pahin karvanlähtö, onneksi sentään juuri viikkoa ennen näyttelyä pahin sameus hävisi turkista ja saatiin vähän kiiltoa takaisin. Mä en uskaltanut edes katsoa Milliä päin sen esiintyessä, jotta se kulkisi Outin kanssa nätisti. Enkä kyllä odottanut yhtään mitään, lähinnä toivoin EH:ta, ja olinkin ihan hämmästyksissä, kun Hanna hihkaisi mun vieressä että "ERI tuli". Jee, Millin eka eri!

Arvostelussa luki näin: "Erinomaista tyyppiä oleva narttu, jolla oikeat rungon mittasuhteet. Kaunis pää ja viehättävä ilme. Hyvä kaula. Hyvä rintakehä ja hyvä runko. Hieman luisu lantio. Hyvä raajaluusto. Tänään niukka karvapeite. Liikkuu tasapainoisesti, mutta taka-askel voisi olla tehokkaampi. Esitetään erinomaisesti."

Milli jatkoi siis paras narttu kehään (muistaakseni) kolmen muun nartun kanssa ja sijoittui toiseksi saaden samaan syssyyn ensimmäisen sertinsä! :) Kiitos Outille erinomaisesta esittämisestä ja Hannalle iso kiitos näyttelyyn houkuttelemisesta, tsemppauksesta ja kyydeistä!

Kävimme Jämsänportissa syömässä ihanan seisovan pöydän aterian, jonka jälkeen suunnistimme sinne "toiselle" laavulle lenkille. Lenkin lopussa Milli päätti juhlia sertiään kierimällä siinä ihtessään, löysässä ihmisen p*skassa. Puoli koiraa oli iloisesti sinapin väristä, kun se kömpi tyytyväisenä kuusikon keskeltä esittelemään uutta hajustettaan ilmeellä "Enkös tuoksukin hyvältä!" Taikan mielestä ilmeisesti tuoksuikin, kun tolleri päätti maistella kaverin turkkia pienin lipaisuin. Ihmiset eivät olleet yhtä innoissaan... Kun viimein saimme pressuun käärityn koiran autolla kotiin saakka, joutui se ensin pesulle useaan kertaan ja sitten sai nakerrella puolisentoista tuntia hirvenluuta tuulettuen samalla pihamaalla. Ja ihme kyllä, ei haissut enää! :D Ja sertikuvan ottaminen jäi sitten seuraavaan päivään... (Ja tuli silti vähän heikkoja suorituksia noista mun kuvista, mutta eiköhän ne mene :).)