Blogin tarkoitus

Täältä löytyy 9.4.2007 syntyneen Millin alias Boniton Primadonnan touhuja, seikkailuja ja kohellusta. Lukijoita suositellaan heittämään turha tosikkomaisuus romukoppaan ja suhtautumaan teksteihin lurppamaisesti. :) Milli harrastaa tokoilua(ehkä uskalletaan vielä joskus kokeisiinkin), jäljestystä ja harjoittelee uimaan (raukkaparka vain pyrähtää lyhyesti vedessä joten taippareita ei olla edes ajateltu). Paras päivittäinen harrastus on kuitenkin ihanat metsälenkit, useimmiten tollerikaveri Taikan kanssa.



sunnuntai 11. lokakuuta 2009

Gourmet-aterian metsästyskausi on alkanut...

...ja siitä syystä Milli päätti sitten olla Suuri Metsästäjä, ugh! Hannan, Taikan ja meidän rauhallisen basiclenkin keskeytti Milli, joka oli ollut poissa näkyvistä ainoastaan puoli minuuttia ja jolkutti tyytyväisen oloisena LEHTOKURPPA suussaan paikalle. Se laski liikkumattoman kurpan mun jalkoihin.

WAROITUS: Tämä teksti on raakaa! Reader discretion is advised: Linnun silmistä näki sen vielä olevan elävien kirjoissa, vaikkakin kovin liikkumaton oli. Muutaman pyrähdysyrityksen jälkeen Milli ruksautteli lintua, ei tosin niskasta kuolleeksi, vaan vartalosta. Ja onneton kurppa porskutti availlen nokkaansa. :( Onneksi Hanna toimi ripeästi päästäen poloisen tuskistaan isolla puun oksalla napsauttaen. Olin niin äimän käkenä, etten oikein ehtinyt edes tajuta koko asiaa.

Sääli poloa lintuparkaa! Omaa tuntoani helpottavat seuraavat seikat:
a. On metsästysaika, ja kurppa on gourmet-ruokaa.
b. Lehtokurppa ei ole lainkaan harvinainen, vaikka onkin kovin näkymätön, sillä sen suojautumiskeino on painautua maahan vaaran uhatessa. (Mikä toimii kyllä varmasti metsästäjiä vastaan, mutta entäs luonnon omat pedot?)
c. Tämä oli Millin ainoa lintusaalis, joten se ei verota millään lailla luonnon kurppakantaa. (Jos joku tästä kehtoo valittoo, niin annettakoon nyt tässä mietittäväksi kaikille se, miten pahasti ihmisen toimet verottavat kaikkea luonnossa. Se pankoon asiat mittakaavaan...)
d. Kurpat eivät pesi enää tähän aikaan vuodesta. Kai...?

Ja lauantaina Milli sitten metsästi hieman toisenlaista "gourmet-ruokaa", nimittäin ihmisen p*skaa. Se nautiskeli sen ittensä kierittämällä itsensä kasassa ja haisten maailman kamalimmalta koko lenkin ajan. Koira oli kokonaan ruskea, vain mahan alunen oli enää valkea. Harkitsin vakaasti koko koiran myymistä tässä vaiheessa, mutta eihän se sen vika ole, että ihmisten mielestä koiralle parhaat hajut ovat kamalia.. Tyydyin siis pesemään vuhvelin ensin ulkosalla tiskiharjalla hangaten ja sitten vielä kahdesti sisällä.
Lopuksi haisi enää sen suu, johon auttoi koiranmakkara.

Ja viime viikon lauantainahan Milli ui maalla ollessamme talon lietevedessä, jossa sitä ihmisen kakkaa myös tietenkin oli. Ja tuolloinkin vain kolme pesua auttoi. Tästähän on tulossa joka lauantainen tapa! Ensi lauantaita odotellessa...

1 kommentti:

  1. Olis ehkä pitänyt kirjoittaa tuohon, että "olin niin äimän KURPPANA,..." :D

    VastaaPoista