Viikonloppuna vanhempani ja Riikka tulivat Riikan kissan Lepa-kollipojan kanssa käymään meillä Tampereen mestaruusuintien ajaksi. Kun tulin perjantaina hallilta, oli meillä kotona jo Lepan ja Millin toimesta täysi meno ja meininki päällä. Lepasta on jo kasvanut arviolta kolme ja puoli kiloinen kollimus, ja tassujen koosta on pääteltävissä, että kasvu ei ole vielä loppunut. Rapsu oli hyvin loukkaantunut, kun taloon tuli ärsyttävä ja jatkuvasti leikkivä kissanpoika, joka puolestaan oli äärimmäisen kiinnostunut vanhemmasta neitokaisesta. Kissojen elämä kuulosti lähinnä tältä:
Lepa lähestyen Rapsua itsevarmasti: "Kurkurkurkuuuur! Kur?"
Rapsu tassuaan heiluttaen: "SssssshhhhhhMurKrrrrr!"
--> Rapsu läppäisee "pienempäänsä" ja ryntää karkuun --> Lepa innoissaan uudesta leikistä perään --> Milli kaikkein innokkaimpana molempien perään. Portaat kopisivat ja lattiat rytisivät koko illan ja seuraavan päivänkin.. Millillä oli jopa niin hauskaa, ettei se suostunut perjantai-iltana lähtemään edes äitini kanssa lenkille. Milli tuntuikin löytävän yhteisen sävelen Lepan kanssa kuin vettä vain, Rapsusta tosin ei todellakaan voi sanoa samaa! Kissuus on lähinnä helpottunut nyt, kun saa olla ainut naukuja talossa.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti