Virhepäivä

Arvasin jo aamulla, että tämä päivä ei voi olla kovin erinomainen (kuten suurin osa lomapäivistäni). Tänään tulisi tapahtumaan jotain, en vielä tarkemmin aavistanut, että mitä, mutta jotain kuitenkin. Olihan siivouspäivä. Spuukia.

Noh, päivä alkoi. Lähdin mustikkaan. Läsnä oli autoista päätellen muistakin marjastajia, joten kaiken fiksuuden ja kohteliaisuuden nimeen pidin koirani kiinni. Se oli ensimmäinen virhe. Koira kaatoi hihnallaan juuri vaivalla ja tuskalla keräämäni mustikat suoraan puoli metriä syvää käärmeenkolon näköiseen kuoppaan. Epätoivoissani raastoin mustikoita takaisin ämpäriin. Samalla soin heipat fiksuudelle ja kohteliaisuudelle, ja päästin susipetoni vapaaksi.

Ja sitten, kohta kaksi, hermo paloi, kun pieni susipeto ei tullutkaan käskystä luokse. Lopulta kävi niin, että uhkasin hylätä sen metsään ja kävelin pois. Hetken ilmeisen paniikin jälkeen pieni susipeto vastasi sitten luoksetulokutsuun hippulat vinkuen, ja joutui samantien kiinni.

Kohta kolme, kaikessa älyllisyydessäni aloin siivoamaan mustikoita VALKOISET shortsit jalassa. Ja sen nyt arvaa, mitä yhtälöstä "valkoiset shortsit + mustat, lähmäiset mustikat" seuraa. Juupa.

Kohta neljä. Ja tämä on päivän suurin virheeni. Lähdin pitsalle. Yläkerran portti oli jäänyt auki, ja Milli the jokakodin tuholainen oli käynyt tutkimassa alusvaatteitani sillä tuloksella, että ne lensivät kotiin tullessamme roskiin.

Puuh. Ja nyt olen toistanut sanaa "virhe" myös tekstissäni, mutta enemmän vielä päässäni niin, etten enää edes tiedä, mitä se tarkoittaa. Joten lopetan tähän. Aamen.