Tottelavaisuusraportti

III - jatkokurssin taso 2 kerta:

- paikallaan makuu 1 minuutti. Milli pysyi maassa, kunnes minuutti oli lähes kulunut ja palasin sen viereen odottamaan viimeisten sekunttien kulumista. Silloin nousi istumaan ilman käskyä. Muuten meni tosi hyvin, vaikka ohi juoksi kirkuvia lenkkeilijätaitoluistelijoita joukkueen verran.

- Ohitukset: Edelleen toimivat mainiosti täällä. Oikea elämä unohdetaan tässä kohtaa... Juostenkaan kukaan ei häiritse Milliä enää.

- Sivulle tulot: parantuneet! Milli tulee jo lähemmäs ja suoraan, mutta jää edelleen liian taakse.

- Seuraaminen: normiseuraaminen NAMILLA ok, pysähdykset istuen/maahan/seisten menevät erinomaisesti, ja Milliin voi luottaa (treenipaikassa) kuin kallioon, ei varmasti lähde paikaltaan. Askelittain seuraamiset ovat Millin mielestä tappotylsiä: kaksi askelta oikealle, taakse, eteen jne. käännöksineen... Maa on paljon mielenkiintoisempaa!

- häiriöt: Kuten jo edellä tullut ilmi, treenipaikassa mikään ei häiritse Milliä. Ei ohitsekiitävät pallot, lelut, muovipussit, kepit... tänään superhäiriönä sivulletuloissa varis alle 5 metrin päässä. Milli ei reagoinut siihen mitenkään! Jee! :D

-Nouto: innostunut fiilis ollaan saatu tähän leikin kautta. Milli tuo kapulan suoraan mulle, eikä pureskele sitä enää :). Jee! Paikallaan lähdöstä luvan kauttakin osaa tän, mutta silloin fiilis puuttuu, joten tehdään vielä enimmäkseen leikkimällä.

- Kaukokäskyt: Maahanmenon Milli jo osaa. Tehtiin sekä istumasta että seisomasta maahan. Seisomasta Milli tuppaa mönkiä alas mennessään hieman eteenpäin, joten treenataan tätä käskymerkin osaamisesta huolimatta ihan lähietäisyydeltä, ettei eteenpäin raahautumisesta tule tapa.
Istumaan meno kaukokäskyllä oli uusi meille. Valitsin merkiksi sivulle käännetyn kyynärvarren ylöstuomisen. Milli oppi yhdistämään merkin jo parinkerran jälkeen istumiseen sekä seistessä että maasta noustessa. Jostain syystä istuminen on Millistä paljon tyhmempää kuin makaaminen, ja ilme on ajoittain "täytyykö?".

Kivasti meni siis tänään, liikkeissä Milliä voisi jo pitää vapaana, mutta en ole rohjennut vielä jättää hihnaa pois. Se roikkuu valjaissa maassa raahautuen. Ne varikset kun aiemmin ovat olleet suurisuuri häiriötekijä, mutta siitäkin ongelmasta ollaan pääsemässä tämän kerran perusteella ilmeisesti eroon.

Hyvää juhannusta!